Mieletön feel good -biisi Australiasta! Baby on ensimmäinen singlelohkaisu singer/songwriterin tulevalta kakkosalbumilta Pink Is The Colour Of Unconditional Love ja ihanasti päähän jäävä renkutus onkin. Cohenin edellistä levyä ehdittiin mukavasti kehua maailman musiikkilehdistössä ja hän on keikkaillut mm. Strokesin Albert Hammond Jr:n, Foxygenin, Devendra Banhartin ja Allah-Lasin kanssa. Hauskasti tästä biisistä löytyy jotain samaa sielukasta rentoutta kuin…… Jatka lukemista Gabriella Cohen: Baby
Avainsana: indie
Sunflower Bean: Burn It
Tämä jenkkiläinen rokkitrio on kyllä mielenkiintoinen tapaus, marraskuussa 2017 julkaistu I Was a Fool, oli ehdottomasti loppuvuoden parhaita powerpop-ralleja ja ehdottomasti sellainen kappale, joka sai minutkin taas innostumaan uudesta musiikista ja lopulta kirjoittamaan tätä Päivän biisit -blogiani. Aikaisemmin maineikkaalle Fat Possumille levyttänyt bändi julkaisi viime perjantaina odotetun ja hehkutetun kakkosalbuminsa Twentytwo In Blue (julkaisijoina Lucky Number ja…… Jatka lukemista Sunflower Bean: Burn It
Amen Dunes: Believe
Amen Dunes hiipii nyt vääjämättä yhdeksi alkuvuodenvuoden 2018 parhaista artisteista, vastahan hänen mieletön Blue Rose -biisinsä oli Päivän biisi. Believe on jälleen esimakua ensi perjantaina julkaistavalta Freedom-albumilta, ja huh miten hienoa tulkintaa ja musiikkia. Tässä Amen Dunesin meiningissä on jotain maagista, jos edellisestä singlestä tuli mieleen Antony ja Lou Reed, niin nyt lisätään vielä Ryan…… Jatka lukemista Amen Dunes: Believe
Pakollinen oppimäärä: Jack White
Jack Whiten uuden Boarding House Reach -levyn julkaisun kunniaksi Päivän biisit aloittaa uuden Pakollinen oppimäärä -osion, jossa teemme vähän analyyttisemman matkan artistin soundin ytimeen soittolistojen ja pienen tarinan kautta. Kavereiden kesken kutsumme tätä osiota ”vantaalaiseksi Rock N Roll High Schooliksi”. Tähän Jack Whiten osioon kaivoimme hieman arkistojen aarteita, haastattelin Jack Whitea vuonna 2003 parisen kuukautta ennen…… Jatka lukemista Pakollinen oppimäärä: Jack White
Jack White: Ice Station Zebra
Päivän biisit on nyt vähän flipannut tänään julkaistavaan Jack Whiten Boarding House Reach -albumiin, tässä jo kolmas Päivän biisi kyseiseltä levyltä, mutta minkäs teet – sen verran mielenkiintoinen ja mainio levy on kyseessä. Ice Station Zebra esittelee taas vähän tämän erikoisen ja mielipiteitä jakavan, mutta ihanan levyn uutta puolta. Biisi on sekoitus Beck-tyylistä valkoisen miehen…… Jatka lukemista Jack White: Ice Station Zebra
Snail Mail: Pristine
Olen jo useaan otteeseen hehkuttanut sitä, että tänä vuonna tuntuu tulevan paljon todella loistavaa uutta indiepoppia. Legendaariselle Matadorille signattu 18-vuotias Snail Mail eli Lindsey Jordan on ehottomasti yksi tsekkaamisen arvoinen artisti. Planeetat tuntuvan loksahtaneen hetkeksi nyt samaan asentoon kuin 90-luvun alkupuoliskolla, ainakin minun tutkaani osuu nyt hätkähdyttävän paljon samanlaisella asenteella ja todella samanlaisella musiikillisella ulosannilla varustettuja…… Jatka lukemista Snail Mail: Pristine
The New Tigers: Domino
Oi että, Turun tämän hetken parhaat popparit ovat jälleen vedossa! The New Tigers on vanha lempparini, varsinkin se vuonna 2013 julkaistu kakkosalbumi Badger osui ja upposi meikäläiseen, levy oli ehdottomasti yksi julkaisuvuotensa parhaita albumeita. The New Tigers erottuu muusta kotimaisesta (englanninkielisestä) indie-kentästä ollen itsevarman omanlaisensa herkkä itsensä, rehellisyys ja ajattoman klassisen popkynän hallinta ovat myös…… Jatka lukemista The New Tigers: Domino
Courtney Barnett: Need a Little Time
Australialainen laulaja-lauluntekijä Courtney Barnett hiipi vuoden 2015 debyyttialbumillaan Sometimes I Sit and Think, and Sometimes I Just Sit ensin indie-suosikisi, ja lopulta mm. Grammy- ja Brit Awards -ehdokkuuksien myötä yhdeksi tämän hetken lupaavimmista vaihehtoisen rockin starboista. Tämä Need a Little Time on toinen maistiainen Barnettin ensi kuussa julkaistavalta kakkosalbumilta Tell Me How You Really Feel. Levyn ensimmäinen…… Jatka lukemista Courtney Barnett: Need a Little Time
Bodega: How Did This Happen !?
Joku tämän brooklynilaisen postpunk/indie-yhtyeen ensimmäisessä sinkussa loksahtaa lähes täydellisesti yhteen. Bodega ei tuo maailmaan välttämättä mitään uutta, mutta eipä sitä aina tarttekaan. Fuck yeah -asenne, historian tuntemus, nuori vimma ja perkeleen hyvä biisi – siinä on juuri tarpeeksi hienoon rokkibiisiin. Paljon voisi vetää vertailukohtia 80-luvun postpunk-klassikoihin ja 2000-luvun alun DFA-soundiin, lähinnä LCD Soundsystemin ja Rapturen…… Jatka lukemista Bodega: How Did This Happen !?
