Ruotsinsuomalainen Anna Järvinen on parhaimmillaan yksi Skandinavian hienoimmista ja pysäyttävimmistä laulaja-lauluntekijöistä ja tässä taas muistutus miksi.
EIlen perjantaina julkaistu Psalm on ensimmäinen maistiainen Anna Järvisen 24. huhtikuuta julkaistavalta albumilta Vestigia Terrent, joka on Järvisen ensimmäinen albumi sitten vuonna 2015 julkaistun Burenin ja siitä vuonna 2016 tehdyn suomenkielisen Annan. En Anna -levyn.
Anna Järvisen suurin vahvuus on olla heiveröinen ja hauras, silloin hän onnistuu pysäyttämään kuulijan tavalla, johon vain harva maailmassa pystyy. Psalmin muutaman kerran kuunneltuaan voi todeta, että on maailman ihmeellisintä, miten yksi laulu voi olla samaan aikaan niin hauras, surullinen, lohduttava, voimaannuttava, kaunis, viisas, sielukas ja vahva.
Järvinen on julkaisemassa syksyllä myös esikoiskirjansa ja on selvästi pysähtynyt pohtimaan elämäänsä entistä syvällisemmin. Musiikillisesti Psalm palaa jollain hienolla tapaa debyyttialbumi Jag Fick Feelingin (2007) maisemiin, taustalla soittavat ainakin Reine Fiske (Dungen), Josefin Runsteen ja Johan Graden. Itse muistan hyvin, kun vähän ennen debyyttialbumin julkaisua kuulin ensimmäistä kertaa Anna Järvisen musiikkia, Psalm vie takaisin niihin samoihin maisemiin.
Koronaviruksen takia Päivän Biisit -blogipostaukset tulevat yhä päivittäin, en aina aamulla niitä ehdi tekemään. Pyrin kuitenkin lisäämään kappaleet heti aamulla Spotifyn ja Apple Musicin Päivän Biisit -soittolistoille.
Kuuntele Apple Musicissa.
Kuuntele ja seuraa päivittäin rakkaudella päivitettävää Päivän Biisit -soittolistaa Spotifyssä ja Apple Musicissa.